Retki meren rantaan
-------------------

Pitkin aamuöistä joenuomaa
kulki perhe retkimuonaa repuissaan
kohti meren rantaa,
pohtimaan kukin haaveitaan

Sisämaan rauha liukui pois
kun tuuli toi meren oudot äänet
kuultavaksi retkeläisten,
poloisten

Isä oli väsynyt mies,
väsynyt maailman tuskaan puuttumaan,
väsynyt kiskomaan meitä mukaan leikkiin
vannomaan nimeen jumalista julmimman

Meri on suurempi kuin luulin sanoi äiti,
hymyhuulin suuteli siskon pientä otsaa,
se on suuri ja suolainen
me joimme kotonakeitetyt kahvit,
veimme leijat tuuleen tanssimaan,
isä nautti tilkan tummaa murhettaan

Ja päivä kuuma yöksi kutistui
tuuli jatkoi pauhuaan,
ulapan kummitukset joivat kunniaksi
kaukomaiden ja urheuden

Isä jäi puuksi meren rantaan, 
meren raivopäisen rantaan
isä jähmettyi ja juuttui,
kunnes tuuleksi muuttui

Minä perin kartanot ja kunnaat
perin joen kuivan uoman
ja pian kunniaani kuivun,
minäkin

Isä oli väsynyt mies,
väsynyt maailman tuskaan puuttumaan
ja minäkin väsyn kohta,
ja lähden meren rantaan haihtumaan

Ja sinä poikani jäät


(c) Edu Kettunen